Enää viikko jäljellä

Hei! Aattelin nyt tulla kertomaan vähän mun fiiliksistä vaihtovuodesta, kun mulla on enää viikko aikaa jäljellä Suomessa. Nyt tässä viime viikkojen aikana oon huomannut sen, että tunteet on pinnassa ihan jatkuvasti. Varsinkin joinakin päivinä. Vähänkin kun ajattelee niitä fiiliksiä Oulun lentokentällä, kun sanoo omille vanhemmille vuodeksi heipat ja sitä ettei nää omia pikku karvapalleroita vuoteen, meinaa itku tulla.

Vaikka oonkin jo pienenä ilmoittanut vanhemmille, etten aio jäädä suomeen ja vaikka oonkin jo ylä-asteella kysellyt, että saanko lähteä vaihtoon, niin en siltikään olisi ikipäivänä uskonut että oikeasti lähden vaihtoon lukiossa. Idea vaihtoon lähdöstä oli kyllä ollut mun päässä pitkään, mutta vasta viime joulukuussa tajusin, että se on nyt tai ei koskaan! Siitä se pitkä hakuprosessi sitten lähti, vaihe vaiheelta. Nyt ollaan jo näin pitkällä, että lähtöön on enää se 7 päivää.

Ihan rehellisesti sanottuna, mulle on muutaman kerran tullut sellainen fiilis, että miksi mä ees lähden. Miksi mä haluaisin lähteä pois, kun mulla on kuitenkin kaikki niin hyvin täällä. Mulla on ihana rakastava perhe ja lemmikit sekä ihanimmat ystävät. Mut sitten mä mietin niitä kaikkia ihania kokemuksia mitä siellä pääsee kokemaan ja sitä, miten paljon se kasvattaa henkisesti! Pääsen vihdoin kokemaan mun unelman olla amerikkalaisessa high schoolissa ja puhua englantia päivittäin! Sen kaiken takia mä haluan lähteä.

Vaikka mua hirveesti jännittää ja pelottaakin tää lähtö, niin silti päällimmäisinä tunteina on ilo ja onnellisuus! Oon niin onnellinen ja kiitollinen että oon saanu tän mahdollisuuden lähteä vaihto-oppilaaksi ja toteuttaa mun unelman. On niin mukava aina kuulla host siskolta kuinka innoissaan he kaikki siellä mua oottavat.  Oon niin innoissani edessä häämöttävästä lähdöstä ja enää mulla ei olekkaan kuin pakkaaminen sekä lähimmäisten ja ystävien hyvästely edessä. Tän viimisen viikon aikana onkin nyt tehtävä niin paljon kuin mahdollista ja nähtävä ystäviä niin paljon kuin mahdollista! Kohta se alkaa!