My Christmas

Heippa! Joulusta on jo reilut kaksi viikkoa, mutta halusin silti tulla tänne vähän kirjottelemaan minkälainen mun joulu oli täällä Atlantin toisella puolen ja näin ekaa kertaa omasta perheestä erossa. Mulle joulu on yksi vuoden ihanimmista juhlista ja rakastan joulua yli kaiken, koska aina kokoonnutaan perheen kanssa yhdessä juhlimaan. Tämä joulu oli siis ihan täysin erilainen, ei isoa perhettä ja sukulaisia ympärillä, ei aamusaunaa, eikä jokavuotisia perinteisiä jouluruokia. Joulu täällä ei ollut parempi, ei huonompi, vain erilainen. Silti mulla oli kyllä hieman koti-ikävä, ja skypettelinkin kotiin jouluaattona.

Jouluaaton mä alotin kokkailemalla joulupuurot. Vaikka en oo koskaan ollut mikään kova puuron ystävä, niin oon täällä alkanut sitä syömään haha.. siitä vaan tulee niin kotoisa fiilis. Mun italialainen ystävä tuli kanssa naapurista syömään aamupuurot, koska hän niin rakastui siihen! Valitettavasti host mom oli aaton kipeänä sängyssä, joten minä, Lora ja host dad sekä heidän eno kokkailtiin illallinen. Aattona ei syöty mitenkään ihmeellisesti, se isompi jouluillallinen oli joulupäivänä. Joululahjat avataan täällä amerikassa yleensä 25. päivä, mutta me avattiin ne aaton ja joulupäivän välisenä yönä kello 12, koska se on tämän mun host perheen perinne!

Mulla ei ollut mitään isompia lahjatoivomuksia tänä vuonna, koska täällä amerikassa olo on paras lahja mitä oisin voinut ees toivoa. Sain silti vaikka minkälaisia lahjoja mun host perheeltä, ja oon niin kiitollinen kaikesta! Joulupäivänä host mom oli jo paremmassa kunnossa, ja syötiin perheen kanssa iso jouluillallinen jonka jälkeen otettiin hieman kuvia. Monesti amerikkalaiset ottaa kuvia pyjamissa, mutta tässä perheessä he ruukaavat ottaa ne mekoissa. Mä ehdotin että otettas kahdet kuvat, ensin mekoissa ja sitten pyjamat päällä, ja niin me tehtiin haha!

Joulun aika sekä uusivuosi meni molemmat ihan vilauksessa ohi. Mun uusivuosi ei ollut ihan mitä oisin kuvitellut, mutta silti vietin sen hyvässä seurassa, sehän se tärkeintä! Mun vuosi 2015 lähti käyntiin itse asiassa vähän huonosti, sillä sairastuin flunssaan heti ensimmäisenä päivänä.. ja flunssa täällä on paljon pahempi kuin Suomessa, hyi sanon mä. Nyt oon jo kuitenkin selättänyt kuumeen ja kurkkukivun, jäljellä on enää yskä jonka kanssa taistelu jatkuu. Ei tää pelkkää kuumeilua oo kuitenkaan ollut, on paljon kivojakin juttuja tapahtunut! Viime maanantaina tuli 5 kuukautta täyteen täällä, mistä mulla on tosiaan hieman ristiriitaiset fiilikset. Oon iloinen että oon selvinnyt täällä omin päin jo 5 kuukautta, mutta samalla oon surullinen että puolet mun vaihtovuodesta on jo ohi, ja samalla oon iloinen että 5 kuukautta on vielä jäljellä!

Vuoden viimeinen

Ihan hullua että tänään on vuoden 2014 viimeinen päivä! Tämä vuosi on ollut kyllä ihan ehdottomasti mun elämäni paras vuosi tähän mennessä, on tapahtunut niiin paljon kaikkea hullua! Vuoden alussa tein mun koko elämäni suurimman päätöksen, päätin nimittäin silloin lopullisesti että haluan lähteä vaihtoon. Suoritin mun ensimmäisen vuoden lukiossa ilman mitään suurempia ongelmia. Kesällä työskentelin muutaman viikon, ja nautin mun loppuajasta Suomessa kavereiden kanssa hengaillen. Viikot ja kuukaudet vieri ihan kamalan nopeaa, ja vihdoin tuli kauan odotettu elokuu ja mun lähtö Amerikkaa kohti! Siitä sitten alkoi mun elämäni suurin seikkailu!

Ihan muutaman päivän päästä tulee täyteen 5 kuukautta lähdöstä, sekä silloin mulla on enää 5 kuukautta aikaa jäljellä täällä. Mulle kuuluu vieläkin hyvää, eikä oo ees kovin koti-ikävä. Joulun aika oli varmaan sitä vaikeinta aikaa, mutta kyllä siitäkin sitten selvittiin loppujen lopuksi. Nyt aion nauttia aivan täysillä näistä viimisistä kuukausista, ja en aio sanoa millekkään tilaisuuksille 'ei'!

Mua ei oo koskaan kaduttanut tää päätös lähteä vaihtoon, vaikka pitääkin käydä tämä vuosi uudelleen kun oon takas Suomessa, ja vaikka en valmistu samaan aikaan kun suurin osa mun ystävistä. Mä tuun muistaan mun vaihtovuoden koko loppu elämäni, ja ihan varmasti tuun jatkuvasti pälättämään siitä ihan kyllästymisiin ensvuonna kaikille kavereille sekä tuntemattomille. Oon saanut kokea jo niin paljon kaikkea upeaa, ja varmasti on vielä paljon edessä!

Vuodelle 2015 en halua tehdä mitään lupauksia, ennemminkin tavoitteita, koska musta tuntuu että ne lupaukset aina unohtuu matkan varrella ja niitä ei koskaan tule täytettyä. Siksi haluan tehdä muutamia pieniä tavotteita itselleni, koska musta tuntuu että niitä mulla tulis sentään toteutettua. Mulla on jo nyt sellainen fiilis, että vuodesta 2015 tulee ihan yhtä upea, ehkä jopa upeampi, kuin tämä vuosi on ollut! Mulla on jo niin paljon suunnitelmia; kaikenmaailman seikkailuja täällä, Prom, One Directionin konserttia, mun 18-vuotis synttärit ja muutaman kaverin visiitti täältä Suomeen! Toivotaan, että nämä kaikki suunnitelmat oikeasti sitten toteutuu, eikä jää vaan pelkiksi suunnitelmiksi!

Mie toivon että teilläkin kaikilla on ihan mahtava vuosi takana, ja toinen ihan upea vuosi edessä! Ette enää koskaan tule olemaan niin nuoria kuin tänään ootte, joten ottakaa kaikki irti ihan joka ikisestä päivästä. Lopettakaa viikonlopun oottaminen, lopettakaa kesän oottaminen, lopettakaa kaiken oottaminen, ja eläkää hetkessä! Tämä on sitä parasta aikaa elämässä! :-)

Onnellista Uutta Vuotta 2015 !

Seek adventures that open your mind

Hellou taas pitkästä aikaa tänne bloginkin puoleen! Pari viikkoa sitten tuli kolme kuukautta täyteen! Aika on mennyt ihan älyttömän nopeasti. Host siskon kanssa juteltiinkin yks päivä, että koulua on enää noin 20 päivää kunnes alkaa joululoma, ja siitä vielä miinustetaan snow dayt. Joulun aika menee varmasti tosi nopeaa ja sen jälkeen oon ollut jo täällä puolet ajasta ja puolet on jäljellä. Pari viikkoa sitten oli mun ensimmäinen kunnon Halloween, ja oli kyllä suurinpiirtein just niin kuin olinkin sen kuvitellut. Thanksgiving lähestyy kovaa vauhtia, ja sen jälkeen mun lempparijuhla; Joulu!

Nyt kun kolme kuukautta tuli täyteen täällä ja joulu lähestyy, mulla oli yhtenä päivänä hieman koti-ikävä. Oli kuitekin mukava ymmärtää, että oon sen verran itsenäinen että meni kolme kuukautta siihen että tuli koti-ikävä. Jos mun pitäis nimetä muutama asia mitä ikävöin, sanoisin että ikävöin mun perhettä, sukulaisia ja ystäviä tottakai, mutta myös lunta, talvea, laskettelua, ja kaikkea talveen liittyvää. Ikävä on myös karkkia, suklaata, salmiakkia, hirvenlihaa ja ruisleipää (vaikken siitä mitenkään kamalasti edes tykkää!). En oo vieläkään tottunut siihen, että on jo marraskuun viidestoista, eikä lunta ole lähimaillakaan. Mie oon pohjosen tyttö ja mulla on ikävä kunnon talvea.

En oo pieneen hetkeen edes koskenut mun kameraan, kuvia on enemmänkin tullut otettua puhelimella kun se on vaan niin paljon helpompaa. Toissa viikonloppu kesti taas neljä päivää. Täällä on niin paljon vapaapäiviä koulusta, aina kun vähänkin jotain juhlitaan niin ei oo koulua. Saatika sitten talvella tulevat snow dayt, kun täällähän ei mennä kouluun kun on edes hieman jäätä tien pinnalla! Mutta tosiaan, meillä oli siis lähes joka päivälle kamalasti ohjelmaa Loran kanssa! Sen viikonlopun perjantaina, eli Halloween iltana mentiin yhden kaverin bileisiin, ja sunnuntaina oli mun kaverin synttäribileet. Saman viikonlopun maanantaina olin yhden toisen kaverin bileissä, jotka oli ihan sairaan siistit bileet! Teemana oli valkoinen ja neon värit, ihmiset oli pukeutunu valkoiseen ja kaikki maalasi kasvoihin kuvioita UV-maalilla, joka hohti UV lamppujen alla. Sen lisäksi siellä pysty ottaan polaroid-kuvia, pelaamaan hauskoja pelejä ja muutenkin tekemään vaikka mitä kivaa!

Eilen olin mun saksalaisen kaverin Lauran synttäreillä. Oon niin iloinen, että me kaikki saman koulun vaihtarit ollaan hyviä kavereita keskenään! Me ollaan tehty jo paljon suunnitelmiakin, että missä ja milloin tavataan sitten kun vaihtovuosi on ohi. Torstaina tuli täyteen mun 100 päivää täällä. Muistan vielä kun mulla oli tammikuussa 100 päivää lähtöön. Ihan hetki sittenhän mä otin aurinkoa kotipihalla, ihan hetki sittenhän mä pietin läksiäiset, lensin Oulusta monen mutkan kautta New Yorkiin, lensin sieltä tänne missä tapasin mun host perheen ja missä mä nyt oon viettänyt yli kolme kuukautta. Tuntuu ihan hullulta, että oon ollut täällä jo kolmasosan koko ajasta. Mutta niin kuin mun mummukin sanoi mulle; nyt pitää nauttia jokaikisestä sekunnista täällä eikä kovin kannata ikävöidä, kun kymmenen kuukautta on kuitenkin niin lyhyt aika elämässä.

The first month (and a half) in Kentucky

Hellou! Reilusti yli kuukauden päivät on jo mennyt täällä Amerikassa! Postailu on jäänyt vähän vähemmälle, hups! Nyt yritän alkaa vähän aktiivisemmin postailemaan, niin näätte tekin vähän enemmän millasta täällä on. Arki on ihan tavallista täälläkin; aamulla kouluun ja koulusta kotiin 3-4 maissa, loppu päivä yleensä meneekin läksyjen parissa tai muuten vaan makaillen. Viikonloppuisin on yleensä enemmän tekemistä, kun on luonnollisesti paremmin aikaa. Pari sunnuntaita sitten Skypetin ensimmäistä kertaa kotosuomeen. Kaikki on tähän asti mennyt paremmin kuin hyvin ja ollaan ehditty tekemään jo kaikenlaista; shoppailua useaan otteeseen, vaeltamista, käyty päivänreissu huvipuistossa Ohiossa, useissa koulun jalkapallo peleissä sekä amerikkalais-jalkapallo peleissä sekä paljon muuta hauskaa! Homecoming lähestyy päivä päivältä ja samalla myös fall break!! Ensi viikolla on spirit week, varmaan hulluin viikko koko lukuvuonna! Joka päivälle on eri teema jonka mukaan pukeudutaan ja viikon päätteeksi onkin Homecoming tanssiaiset! Fall breakille me ollaan suunniteltu parin päivän reissua Chicagoon, oon niin innoissani tästä kaikesta!
Koulukin on lähtenyt käyntiin todella hyvin, ja oon saanut hyviä arvosanoja kaikista aineista. Englannin kanssa mulla ei oo ollut mitään isompia ongelmia! Oon ihan yllättynyt kun muutama on kovasti kehunut mun englannin taitoja, ja yksi luokkakaveri ei ees aluksi tiennyt että oon vaihto-oppilas haha! On mulla kuitenkin vielä huomattava suomiaksentti, mutta enköhän mä pääse siitä eroon tän vuoden aikana!
Oon tosi yllättynyt ja tottakai myös iloinen, ettei mulle oo vieläkään tullut mikään jäätävä koti-ikävä. Välillä on vähän yksinäinen olo ja tulee paha mieli kun miettii omia lemmikkejä, perhettä tai sukulaisia Suomessa. Onneksi mulla on kuitenkin täällä ihmisiä joille puhua, jos on paha mieli tai ikävä. :-) Tässä on sekalaisia kuvia meidän huvipuisto reissulta, vaellusreissulta sekä viime sunnuntain Lexingtonin reissulta!

Panera Bread - rakkautta ♥ Mun uudet rakkauskengät ♥

Howdy from Kentucky!

Eli heipat täältä Kentuckystä! Oon ollut nyt täällä jo lauantaista asti. Voin kyllä myöntää että alussa oli kauhea koti-ikävä. Nyt kuitenkin on jo helpottanut, illalla välillä tulee vähän ikävä taas, mutta aamuun mennessä taas parempi olo. Englantikin on alkanut sujumaan kokoajan vaan paremmin, ja oonkin yrittänyt puhua niin paljon kuin mahdollista!
Mulla oli muutama päivä vielä lomaa kun saavuin tänne, ja tänään (keskiviikkona) olikin jo ensimmäinen koulupäivä! Mulla on muutama pakollinen aine kuten Algebra, U.S. History, Biology ja English! Muut mitä sain valita oli kaikki tosi mukavia aineita: Yearbook, Food & Nutrition (eli Cooking), Multimedia ja Spanish! Lisäksi aion liittyä muutamaan clubiin koulussa! Koulu vaikuttaa tosi kivalta ainakin näin alkuunsa. :-) Oon myös saanut uusia kavereita koulusta ja siskon kautta!
Ei mulla sitten muuta tälläkertaa. En oo vieläkään ottanut täällä kuvia, täytyypä heti huomenna alkaa vähän aktiivisemmaksi kuvailijaksi! Onneksi valitsin ton Yearbookin, sillä siinä pitää ottaa paljon kuvia, ja sitten saan niitä samalla tännekin! Laitan nyt vähän sneak peek kuvia meidän New Yorkin soft landin campilta, josta teen sitten erikseen postausta heti kun kunnolla ehdin!